Seuran säännöt

VASKION METSÄSTYSSEURA ry:n SÄÄNNÖT

YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, PERUSTAMISAIKA, KIELI, JÄSENlIITTO JA -PIIRI

Yhdistyksen nimi: Vaskion Metsästysseura ry

Kotipaikka: Salo

Kaupunki: Länsi-Suomen läänissä

Yhdistys on perustettu 1948 kesäkuun 2. p:nä

ja siitä käytetään näissä säännöissä nimitystä seura.

Seuran kieli on Suomi

Seura on Metsästäjäliiton Varsinais-Suomen piiri ry:n jäsen. Piirin jäsenenä seura noudattaa piirin sääntöjä

ja määräyksiä.

SEURAN TARKOITUS

Seuran tarkoituksena on harjoittaa

1) järkiperäistä metsästystä

2) riistanhoito- ja luonnonsuojelutoimintaa

3) metsästysampumaurheilua ja

4) kenneltoimintaa.

SEURAN TOIMINTAMUODOT

Tarkoitustaan seura toteuttaa

1) hankkimalla käyttöönsä metsästys- ja riistanhoitoalueita;

2) suorittamalla riistanhoitotöitä;

3) valvomalla metsästys- ja riistanhoitoalueillaan tapahtuvaa metsästystä;

4) seuraamalla toimialueensa riistatilannetta;

5) huolehtimalla luonnonsuojeluun liittyvistä käytännön toimista;

6) kouluttamalla jäseniään;

7) järjestämällä metsästys- ja urheiluammunnan suoritus- ja kilpailutilaisuuksia, mitä varten

seura voi asianomaisella luvalla rakentaa ja ylläpitää ampumarataa ja

8) edistämällä metsästyskoiratoimintaa.

SEURAN JÄSENET

Seuran varsinaiseksi tai koejäseneksi johtokunta voi hyväksyä henkilön, joka sitoutuu noudattamaan seuran

ja Metsästäjäliiton Varsinais-Suomen piiri ry:n sääntöjä ja päätöksiä ja asuu seuran toiminta-alueella

vakinaisesti Seuran toiminta-alue on Salon kaupunkin (entisen Halikon kunnan) seuraavissa kylissä:

Viurila,Ruotsala,Tavola,Melkola,Pitkäoja,Ruuhikoski,Juva,Sauvonkylä,Kierla,Latala,Saha,
Toivila,Kuttila,Perälä,Lempilä,Turila,Toijala,Pappila,Nummi, ,Nurkkilan Böle,Voitilan Pyöli,Yttelä ,Kerävuori ja Häävälä.

Jäsenen muuttaessa pois seuran toiminta-alueelta, hänet eroitetaan seurasta Johtokunta voi harkintansa mukaan ottaa jäseneksi myös henkilön, joka ei asu seuran toiminta-alueella erityisestä syystä esim. huomattava maanvuokraus seuralle.

Koejäsenyys kestää enintään 2 vuotta, minkä ajan kuluessa seuran johtokunnan on päätettävä koejäsenen hyväksymisestä seuran varsinaiseksi jäseneksi tai hylkäämisestä.

Kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi voidaan johtokunnan esityksestä seuran kokouksen päätöksellä kutsua henkilö, joka on erittäin huomattavasti edistänyt seuran toimintaa. Kunniapuheenjohtajan jakunniajäsenten arvo on elinikäinen.

Kannattavaksi henkilöjäseneksi seuran johtokunta voi hyväksyä yksityisen henkilön ja kannattavaksiyhteisöjäseneksi oikeuskelpoisen yhteisön, joka tukee seuran toimintaa suorittamalla vuotuisen tai kertakaikkisen kannattajajäsenmaksun. Kannattavalla henkilö- tai yhteisöjäsenellä on puheoikeus, mutta eiäänioikeutta seuran kokouksissa. Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.

JÄSENEN VELVOITTEET JA MAKSUT

Jäsen on velvollinen noudattamaan metsästystä harjoittaessaan ja muussa toiminnassaan seuran sääntöjä

ja päätöksiä sekä suorittamaan seuraan liittyessään Iiittymismaksun ja toukokuun loppuun mennessä

vuotuisen jäsenmaksun, joiden suuruuden seuran talvikokous vuosittain määrää.

Koejäseneltä ei peritä liittymismaksua eikä hänellä ole äänioikeutta. Muutoin koejäsenellä on samat

oikeudet ja velvollisuudet kuin varsinaisellakin jäsenellä paitsi, että koejäsen voi metsästää ainoastaan

varsinaisen jäsenen valvonnassa

Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsenet ovat vapautetut jäsenmaksuista ja riistanhoitovelvoitteista.

KannattaviIta henkilö- tai yhteisöjäseniItä ei peritä Iiittymismaksua, eikä heillä ole riistanhoitovelvoitetta.

Vuotuinen tai kertakaikkinen kannattajajäsenmaksu määrätään vuosittain erikseen yksityisten henkilöiden

ja yhteisöjen osalta seuran talvikokouksessa.

Riistanhoito- ja ilmoitusvelvoite

Jäsen on myös velvollinen

1) suorittamaan riistanhoitotyötä vähintään seuran talvikokouksen vuosittain vahvistaman

riistanhoitovelvoitteen edellyttämän määrän verran ja pitämään luetteloa kaikista suorittamistaan

riistanhoitotoimenpiteistä sekä pyytämästään riistasta sekä

2) tekemään näistä vuosittain ilmoituksen seuran johtokunnalle tai seuran riistanhoitotoimikunnalle.

Riistanhoitovelvoitemaksu *

Jäsen, joka ei ota osaa riistanhoitotyöhön tai joka jättää tekemättä edellä mainitut ilmoitukset, on

velvollinen suorittamaan seuralle riistanhoitovelvoitemaksun, jonka suuruuden seuran talvikokous

vuosittain vahvistaa. Riistanhoitovelvoitemaksu on suoritettava seuralle taannehtivasti seuraavan

kalenterivuoden jäsenmaksuajankohdan yhteydessä.

Seuran johtokunta voi erityisistä syistä (esim. ikäraja, sairaus tms.) vapauttaa jäsenen

riistanhoitovelvoitteen ja riistanhoitovelvoitemaksun suorittamisesta joko osittain tai kokonaan.

6 §

SEURASTA EROAMINEN

Jäsenellä on oikeus milloin tahansa erota seurasta ilmoittamalla siitä kirjallisesti seuran johtokunnalle tai

sen puheenjohtajalle. Jäsen voi myös erota ilmoittamalla siitä seuran kokouksessa pöytäkirjaan

merkittäväksi.

SEURASTA EROTTAMINEN

Seuran johtokunta voi erottaa jäsenen, joka

1) laiminlyö näissä säännöissä mainittujen maksujen suorittamisen;

2) toimii yhdistyksen sääntöjen tai hyvien metsästystapojen vastaisesti;

3) rikkoo metsästystä koskevia lakeja, asetuksia tai määräyksiä tai

4) toimii seuran tarkoitusperien vastaisesti.

Ennen päätöksentekoa johtokunnan on varattava asianosaiselle jäsenelle tilaisuus selityksen antamiseen

asiassa, jollei erottamisen syynä ole näissä säännöissä mainittujen maksujen maksamatta jättäminen.

Erotetulla on oikeus vedota seuran seuraavaan kokoukseen. Vetoomus on annettava tiedoksi kirjallisesti

seuran johtokunnalle 30 päivän kuluessa kirjallisen erottamispäätöksen postituspäivästä po. päivää lukuun

ottamatta. Ellei vetoomusta esitetä edellä mainitussa järjestyksessä, tulkoon erottamispäätös voimaan heti

määräajan päätyttyä. Muussa tapauksessa jäsen katsottakoon erotetuksi vasta sitten, kun seuran kokous on

vahvistanut erottamispäätöksen.

Eroava tai erotettu jäsen on velvollinen suorittamaan ennen jäsensuhteensa lakkaamista hänelle kuuluvat

maksut, eikä hänellä ole oikeutta saada mitään seuran kiinteästä tai irtaimesta omaisuudesta.

SEURAN VARSINAISET JA YLIMÄÄRÄISET KOKOUKSET

Seura pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta, joista talvikokous pidetään tammi-helmikuussa ja

kesäkokous kesä-syyskuussa. Kokouksen paikan ja tarkemman ajan määrää johtokunta.

Kutsu varsinaiseen ja ylimääräiseen seuran kokoukseen on saatettava jäsenten tietoon vähintään 7 päivää

ennen kokousta

1) sanomalehti-ilmoituksella seuran alueella yleisesti ilmestyvässä lehdessä tai

2) kirjallisena ilmoituksena jäsenille tai

3) seuran viralliseen ilmoitustauluun kiinnitetyllä ilmoituksella.

TALVIKOKOUSASIAT

Talvikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1) valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa ;

2) todetaan kokouksen laillisuus;

3) hyväksytään työjärjestys ;

4) esitetään seuran toimintakertomus, tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto edelliseltä vuodelta ja

päätetään tilien hyväksymisestä ja tilinpäätöksen vahvistamisesta;

5) päätetään vastuuvapauden myöntämisestä johtokunnalle ja muille tilivelvollisille ;

6) toimitetaan johtokunnan puheenjohtajan vaali ;

7) toimitetaan johtokunnan jäsenten vaali erovuoroisten tilalle;

8) toimitetaan kahden tilintarkastajan ja heidän henkilökohtaisen varamiestensä vaali alkaneelle

toimintavuodelle ;

9) vahvistetaan toiminta- ja riistanhoitosuunnitelma alkanutta toimintavuotta varten ja määrätään

jäsenten riistanhoitovelvoitteet sekä päätetään mahdollisen riistanhoitovelvoitemaksun

määräämisestä ja suuruudesta;

10) päätetään seuran liittymis- ja jäsenmaksun suuruudesta, kannattavien henkilöjäsenten vuotuisesta

ja kertakaikkisesta kannattajajäsenmaksusta sekä kannattavien yhteisöjäsenten vuotuisesta ja

kertakaikkisesta kannattajajäsenmaksusta;

11) vahvistetaan alkaneen vuoden tulo- ja menoarvio ;

12) käsitellään mahdolliset seuran jäsenten erottamistapaukset, milloin seuran jäsen on sääntöjen 7

§:n mukaan saattanut erottamisensa seuran kokouksen ratkaistavaksi;

13) valitaan seuran edustajat ja heidän varamiehensä piirikokouksiin ;

14) käsitellään muut johtokunnan tai seuran jäsenten johtokunnalle vähintään kolme viikkoa ennen

talvikokousta esittämät ja kokouskutsussa mainitut asiat;

15) päätetään MetsästäjäliitonVarsinais-Suomen piirille tehtävistä esityksistä;

16) keskustellaan muista mahdollisista esille tulevista asioista, joista ei kuitenkaan voida

17) tehdä päätöstä.

10§

KESÄKOKOUSASIAT

Kesäkokouksessa päätetään seuran metsästysjärjestelyistä. Kokouksessa voidaan tehdä päätöksiä myös

muista kokouskutsussa mainituista asioista.

11 §

SEURAN YLIMÄÄRÄINEN KOKOUS

Seuran ylimääräinen kokous on pidettävä, kun seuran kokous niin päättää tai johtokunta katsoo siihen

olevan aihetta taikka vähintään yksi kymmenesosa ( 1/10 ) seuran äänioikeutetuista jäsenistä sitä

ilmoittamansa asian käsittelyä varten vaatii.

Jälkimmäisessä tapauksessa vaatimus kokouksen pitämisestä on esitettävä kirjallisesti seuran

johtokunnalle. Ylimääräinen kokous on pidettävä kahden kuukauden kuluessa vaatimuksen esittämisestä.

Kokouskutsusta on voimassa, mitä sääntöjen 8 §:ssä on määrätty.

12 §

PÖYTÄKIRJAN PITÄMINEN

Seuran, sen johtokunnan, toimikuntien, jaostojen ja valiokuntien kokouksissa on pidettävä pöytä kirjaa.

Seuran kokousten pöytäkirjan on kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin allekirjoitettava sekä valittujen

tarkastajien tarkastettava.

13 §

SEURAN PÄÄTÖKSENTEKOJÄRJESTYS

Seuran päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten sattuessa tasan ratkaisee

puheenjohtajan ääni paitsi vaaleissa arpa.

Jokaisella liittymismaksunsa ja kokoukseen mennessä jäsenmaksunsa maksaneella jäsenellä kannattavia

jäseniä lukuun ottamatta on yksi ääni. Valtakirjalla ei saa äänestää.

Sääntöjen muuttamisesta, seuran purkamisesta tai seuran omaisuuden pääosan luovuttamista

koskevassa asiassa seuran päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut vähintään kolme neljäsosaa

(3/4) äänestyksessä annetuista äänistä.

Sorkkaeläinten (hirvi, valkohäntä kauris,}käytännön metsästys järjestelyt hoitaa Vaskion Eränkävijät ry.

Hirven metsästykseen Vaskion metsästysseuran alueella osallistuminen edellyttää jäsenyyttä Vaskion

Eränkävijät ry:ssä

14 §

SEURAN TILI- JA TOIMINTAVUOSI

Seuran tili- ja toimintavuosi on kalenterivuosi. Johtokunnan tulee luovuttaa tilit ja tilinpäätös

tilintarkastajille tarkastettavaksi vähintään kolme viikkoa ennen talvikokousta. Tilintarkastajien on

annettava lausuntonsa johtokunnalle viimeistään kaksi viikkoa ennen talvikokousta.

15 §

SEURAN JOHTOKUNTA JA SEN EROVUOROISUUS

Seuran toimintaa johtaa ja sen taloudenhoidosta sekä omaisuudesta huolehtii ja vastaa sekä seuraa

edustaa talvikokouksen valitsema johtokunta.

Johtokuntaan kuuluu yhdeksi vuodeksi valittu puheenjohtaja ja kahdeksi vuodeksi valitut 10 jäsentä.

Johtokunnan jäsenistä on vuosittain erovuorossa puolet. Ensimmäisellä kerralla eroaa arvan perusteella

puolet johtokunnan jäsenistä. Tämän jälkeen erovuoroisuus määräytyy vuoron mukaan. Jos jäsen kesken

toimikautta estyy tehtävänsä hoitamisesta, seuran kokous valitsee hänen tilalleen jäljellä olevaksi

toimikaudeksi uuden jäsenen, mikäli katsoo sen tarpeelliseksi. Johtokunta valitsee täysi-ikäisten jäsentensä

keskuudesta varapuheenjohtajan sekä lisäksi sihteerin ja taloudenhoitajan, jotka voidaan valita myös

johtokunnan ulkopuolelta.

Johtokunta kokoontuu puheenjohtajan tai hänen ollessaan estynyt, varapuheenjohtajan kutsusta, milloin

nämä katsovat kokouksen tarpeelliseksi, tai kun puolet johtokunnan jäsenistä sitä kirjallisesti heiltä vaatii.

16 §

PÄÄTÖSVALTAISUUS

Johtokunta on päätösvaltainen silloin, kun puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja

sekä vähintään puolet muista jäsenistä on saapuvilla.

17 §

SEURAN NIMENKIRJOITTAJAT

Seuran nimen kirjoittaa puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja tai sihteeri kukin erikseen.

18 §

JOHTOKUNNAN TEHTÄVÄT

Johtokunnan tehtävänä on erityisesti

1) toimia seuran ylimpänä ja toimeenpanevana ja valvovana elimenä niin, että seuran tarkoituksen ja

tavoitteiden mukaiset toiminnat toteutetaan suunnitelmien mukaisesti;

2) olla vastuussa seuran toiminnasta lakien ja asetusten mukaisesti;

3) suunnitella ja kehittää seuran kokonaistoimintaa sekä johtaa seuran toimintaa sen tarkoituksen ja

tavoitteiden mukaisesti;

4) vahvistaa tehtävänjako keskuudessaan sekä valita tarvittavat toimikunnat, valiokunnat, jaostot ja

työryhmät suorittamaan niille määrättyjä johtokunnalle vastuullisia tehtäviä;

5) vastata seuran ulkopuolelle suuntautuvasta toiminnasta;

6) vastata jäsenliittojen ja piirien sääntöjen ja ohjeiden seuralle asettamista velvoitteista;

7) toimittaa riistanhoitoyhdistykselle pyydetyt toimintatiedot ;

8) nimetä edustajat Suomen Metsästäjäliiton Varsinais-suomen piirin

1) kokouksiin, ellei seuran talvikokous ole asiasta jo päättänyt;

9) vastata seuran kokousten antamista velvoitteista;

10) pitää seuran jäsenluetteloa ;

11) hoitaa huolellisesti seuran taloutta ja omaisuutta;

12) hoitaa seuran tiedotustoimintaa;

13) hyväksyä ja erottaa jäsenet;

14) valita sekä tarvittaessa erottaa seuran toimihenkilöt;

15) päättää seuran ansiomerkkien ja huomionosoitusten myöntämisestä sekä tehdä esityksiä muista

huomionosoituksista;

16) tehdä metsästysvuokra- ja muut metsästysalueiden käyttöä koskevat sopimukset sekä

17) ryhtyä kaikkiin toimenpiteisiin, joita seuran etu vaatii.

19 §

SEURAN METSÄSTYSSÄÄNNÖT

Seuran yleiset metsästyssäännöt ja näihin tehtävät muutokset vahvistetaan seuran kokouksessa.

20§

SEURAN VAROJEN JA ARKISTON SIIIRTO SEURAN PURKAUTUESSA

Jos seura puretaan, käytetään sen jäljelle jääneet varat viimeisen kokouksen päätöksen mukaisesti johonkin

seuran toimintaa lähellä olevaan tarkoitukseen.

Seuran arkisto siirretään Suomen Metsästysmuseoyhdistys – Jaktmuseiföreningen i Finland ry:lle

(Suomen metsästysmuseo).

Seuran purkautumisesta on tehtävä ilmoitus yhdistysrekisteriviranomaisten lisäksi Salon seudun

riistanhoitoyhdistykselle ja Metsästäjäliitto V-S piirille

21 §

MUUTA

Muutoin noudatettakoon, mitä laissa yhdistyksistä on säädetty.